Yhdenvertaisuussuunnitelma

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman perusteet ja velvoitteet

Yhdenvertaisuussuunnittelun tavoitteena on syrjinnän tunnistaminen, toiminnan ja käytäntöjen arviointi ja kehittäminen sekä osallisuuden lisääminen.

Yhdenvertaisuussuunnitelmassa kuvataan, miten edistetään yhdenvertaisuutta ja miten puututaan syrjintään. Yhdenvertaisuussuunnitelmaan kootaan konkreettisia toimenpiteitä tilannekartoituksessa esiin nousseiden asioiden kehittämiseksi. Suunnitelma tehdään aina tietylle ajanjaksolle, jonka aikana toimenpiteiden vaikutuksia seurataan säännöllisin väliajoin.
Yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään, jotta jokaisella olisi tasavertainen mahdollisuus tulla mukaan lumilautaharrastuksen pariin ja osallistua lumilautatapahtumiin ja -kilpailutoimintaan. Haluamme liittomme toiminnan saavuttavan mahdollisimman monet, lajin pariin uusia ihmisiä, ja että lajikulttuurista rakentuisi yhä moninaisempi. Haluamme myös toimia eettisesti oikein ja olla ylpeitä järjestöstämme.

Uuteen 1.5.2015 voimaan astuneeseen liikuntalakiin on tullut voimakkaampi vaatimus yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämisestä. Lain mukaan järjestöjen valtionavustuksen määrää harkittaessa otetaan huomioon se, miten järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Opetus- ja kulttuuriministeriö on valmistautunut lainsäädännön toimeenpanoon tarkastamalla valtionavustusten hakuun liittyviä ohjeita ja velvoittaa valtionavustusta saavia liikuntajärjestöjä tekemään vuoteen 2016 mennessä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseen liittyvän suunnitelman.

Yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja esteettömyyden käsitteet

Alle on koottu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitteluun liittyviä käsitteitä. Yhdenvertaisuus tarkoittaa syrjimättömyyttä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Syrjintä on kielletty riippumatta siitä, perustuuko se henkilöä itseään vai jotakuta toista koskevaan tosiseikkaan tai oletukseen. Yhdenvertaisuudelle rinnakkaisia käsitteitä ovat laaja-alainen tasa-arvo ja moninaisuus tai monimuotoisuus.

Tasa-arvo tarkoittaa sukupuolten välistä syrjimättömyyttä. Tämä käsittää myös sukupuoli-identiteettiin tai sukupuolen ilmaisuun perustuvaa syrjimättömyyttä.

Esteettömyys tarkoitettaa rakennetun ympäristön toimivuutta, sekä palveluiden ja viestinnän saavutettavuutta kaikkien käyttäjien kannalta. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyys voi olla sosiaalista, taloudellista tai tiedonsaannin esteettömyyttä.

Syrjintä on ihmisten eriarvoista kohtelua sillä perusteella, että he kuuluvat tiettyyn ryhmään, esimerkiksi tunnustavat tiettyä uskontoa tai kuuluvat seksuaalivähemmistöön. Syrjintää voi olla yksittäinen teko (ulkopuolelle sulkeminen) tai se voi olla seurausta epäoikeudenmukaisuutta tuottavista käytännöistä tai säännöistä. Välillisenä syrjintänä pidetäänkin sitä, että näennäisen neutraali kohtelu tai käytäntö johtaa syrjiviin lopputuloksiin.

Häirintä on henkilön tai ihmisryhmän arvon ja koskemattomuuden tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan uhkaava, vihamielinen, halventava, nöyryyttävä tai hyökkäävä ilmapiiri. Esimerkiksi rasistiset vitsit tai seksuaalivähemmistöön kuuluvan henkilön nimittely ovat esimerkkejä häirinnästä.
Positiivinen erityskohtelu tarkoittaa tietyn syrjinnälle alttiin ryhmän asemaa ja olosuhteita parantavia erityistoimenpiteitä, jotka tähtäävät tosiasiallisen yhdenvertaisuuden turvaamiseen eivätkä asteeltaan muodostu toisia syrjiviksi.

Suomen Lumilautaliitto ry:n yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016–2019

Suomen lumilautaliiton yhdenvertaisuustyön tavoitteet

Yhdenvertaisuustyön visio: Suvaitsevainen, avoin ja moninaisuutta arvostava lumilautakulttuuri, jossa jokaisella on iästään, toimintakyvystään, kulttuuritaustastaan, sukupuolestaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai vakaumuksestaan, tasavertainen mahdollisuus olla mukana, itselleen sopivalla tavalla.

Tasavertaisuus, moninaisuus ja oikeudenmukaisuus ovat lumilautayhteisömme perusta. Edistämme monimuotoista lumilautakulttuuria, jossa kaikkia toimijoita arvostetaan niin seura- kuin yksilötasolla. Toteutamme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa laaja-alaisesti. Tämä koskee sekä työntekijöitä että harrastajia. Yhdenvertaisuuden toteuttaminen kulkee läpileikkauksena kaikessa toiminnassamme. Liiton päätöksenteossa, päätöksenteon valmistelussa, sekä toimeenpanossa arvioidaan niiden vaikutuksia tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kannalta.

Haluamme toimia vuorovaikutteisesti kaikkien lumilautailusta kiinnostuneiden tahojen kanssa ja pyrimme aktiivisesti löytämään uusia verkostoja, jota kautta saisimme uusia ihmisiä lajin pariin. Lumilautaliitto pyrkii esteettömään toimintaan. Liitto kehittää yhteistyössä eri järjestöjen ja toimijoiden kanssa erityisryhmien edellytyksiä lajin harrastamiselle, jotta toiminta soveltuisi mahdollisimman monelle. Arvostamme moninaista ihmiskäsitystä ja haluamme, että toimintaamme voi samanaikaisesti osallistua erilaiset ihmiset.
Kotimaista kilpailu- ja tapahtumatoimintaa järjestetään ja kehitetään yhteistyössä harrastajien kanssa. Osallisuus, omaehtoisuus ja matalan kynnyksen osallistumismahdollisuudet ovat toimintamme arvopohja. Kiinnitämme huomiota siihen, että toiminta on jakautunut oikeudenmukaisesti eri maantieteellisille alueille, ja että toimintaa on tarjolla eri-ikäisille harrastajille. Pyrimme varmistamaan, että kaikilla on oikeus ja mahdollisuus valmennukseen ja ohjaukseen henkilökohtaisista ominaisuuksistaan, taitotasostaan ja tavoitteistaan riippumatta. Kunnioitamme lajikulttuurin hengen mukaisesti jokaisen omaehtoista harrastamisen tapaa ja tyyliä, ja suunnittelemme toimintaa myös heille, jotka eivät halua kilpailla lumilautailussa. Lumilautaliitto pyrkii kaikessa toiminnassaan tarjoamaan harrastajilleen ilon ja yhteisöllisyyden kokemuksia.

Lumilautailua harrastetaan sekaryhmissä ja liiton valmennusryhmissä eri sukupuolet harjoittelevat yhdessä. Pyrimme varmistamaan, että eri sukupuolet tulevat huomioiduksi ja kuulluksi tasapuolisesti. Kiinnitämme huomiota siihen, että palkkaus- ja palkitsemiskäytäntömme ovat yhdenvertaiset eri sukupuolille, ja että viestintämateriaaleissamme ovat eri sukupuolet yhdenvertaisesti edustettuina. Liitossamme päätöksentekoon osallistuvat sekä naiset että miehet.

Lumilautailua on voitava harrastaa tulotasosta riippumatta. Pyrimme vaikuttamaan siihen, että harrastuskustannukset pysyisivät kohtuullisina, ja että lajikokeiluja pääsee tekemään matalalla kynnyksellä, ilman sitoutumispakkoa. Ohjaamme resurssejamme myös täysin ilmaisen toiminnan tuottamiseen. Viemme toimintaamme hiihtokeskusten lisäksi myös asuinkeskuksiin ja koulupäivien yhteyteen.

Lumilautaliitto on mukana rasismin vastaisessa toiminnassa. Kunnioitamme yksilön oikeuksia. Kiusaaminen, syrjiminen, haukkuminen, nimittely, fyysinen ja henkinen väkivalta, alistaminen, vähättely, seksuaalinen ja sukupuolinen ahdistelu sekä syrjintä ja rasismi eivät kuulu lumilautakulttuuriin - ei edes huumoriksi puettuna. Rakennamme lumilautakulttuuria, jossa toimitaan yhdessä ja kohdataan toiset ihmiset myönteisessä hengessä. Luomme omalla toiminnallamme ilmapiirin, joka on avoin ja hyväksyvä, ja jossa voidaan käydä keskustelua vaikeistakin asioista. Haluamme, että jokainen saa toimia yhteisössämme omana itsenään, ilman ulkopuolisia paineita. Tarvittaessa huomioimme yksilöiden erityistarpeet kuten uskontoon tai vakaumukseen liittyvät seikat, harrastajan iän, sukupuolen ilmaisun tai vammaisuuden. Tuomme toiminnassamme esille yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden periaatteitamme. Puutumme ajoissa tilanteisiin, mikäli näemme tai kuulemme jonkun joutuvan epäasiallisen käytöksen kohteeksi. Henkilön oma kokemus syrjityksi tulemisesta riittää, että asia otetaan käsittelyyn. Kaikilla tapahtuman osallistujilla on velvollisuus puuttua syrjintään, häirintään ja kiusaamiseen. Liitollamme on kirjalliset toimintaohjeet syrjintätapausten käsittelyä varten. Käsittelemme yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteita koulutuksissamme.

Kannustamme lapsia ja nuoria osallisuuteen. Kehitämme toimintaamme yhdessä harrastajien kanssa, heidän näkemyksiään kunnioittaen. Pyydämme toiminnastamme palautetta mahdollisimman moniääniseltä joukolta. Palautteessa arvioidaan myös yhdenvertaisuuden toteutumista lajikulttuurissamme. Tuemme harrastajia heidän omissa lumilautailuun liittyvissä hankkeissaan.

Lumilautaliiton toiminta on avointa ja toimintamallit läpinäkyviä. Viestinnässä pyrimme aktiivisesti noudattamaan esteettömyyden periaatteita, jotta viesti on kaikkien saavutettavissa. Kiinnitämme huomiota viestinnällä rakentamiimme mielikuviin.
Suomen Lumilautaliitto ry:n yhdenvertaisuussuunnitelma tehdään kolmen talvikauden mittaiselle ajanjaksolle, jonka jälkeen sen tuloksia arvioidaan, suunnitelma päivitetään ja valitaan kärkitoimenpiteet seuraavalle kolmelle talvikaudelle. Suunnitelman arvioinnista ja laatimisesta vastaa yhdenvertaisuussuunnittelija. Suunnitelman tekoon osallistuu liiton toiminnanjohtaja, liiton toimihenkilöt, sekä liiton hallitus. Suunnitelman laatimiseen ja toteuttamiseen osallistetaan jäsenseurat, harrastajat ja mahdollisuuksien mukaan myös heidän huoltajansa.

Vuoden 2016–2019 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman laatimisesta on keskusteltu toimihenkilöiden kanssa henkilöstöpäivillä 16.6.2015. Luottamushenkilöille on esitelty prosessin kulku 14.8.2015. Liiton jäsenseuroja on tiedotettu prosessin käynnistämisestä ja etenemisestä 17.8.2015 ja heiltä on pyydetty näkemyksiä aiheeseen. Erityisryhmiä edustaviin järjestöjen, kuten Paralympiakomitean, Suomen vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n, Suomen monikulttuurinen liikuntaliitto Fimu ry:n ja seksuaalivähemmistöjen liikuntajärjestö HOT ry:n kansa käydään vuoropuhelua suunnitelmaa laadittaessa ja toteuttaessa. Suunnitelma on laadittu yhdenvertaisuuslain, Valon ohjeistuksien ja toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden kanssa tehdyn nykytilanteen kartoituksen pohjalta (vastauksia web-pohjaiseen kyselyyn saatiin yhteensä 16 henkilöltä. Vastausprosentti 82 %). Lisäksi olemme arvioineet toimintasuunnitelmaamme ja hallinnon käytänteitämme yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon näkökulmasta.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman hyväksyi syksyn 2015 liittokokous 31.10.2015. Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteet ja kärkitoimenpiteet tulee luettavaksi liiton internetsivuille ja niistä tiedotetaan jäsenseuroja ja harrastajia. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan perehdytetään uudet työntekijät ja luottamushenkilöt osana muuta perehdytystä.

Kärkitoimenpiteet ja aikataulut

Lumilautaliiton vuosien 2016–2019 yhdenvertaisuussunnitelman kärkitoimenpiteet ja niiden tavoitteet ja aikataulut on valittu yhdenvertaisuuskartoituksessa esille nousseista kehittämistarpeista. Toimenpiteitä kehitetään yhdessä liiton toimihenkilöiden ja luottamushenkilöiden kanssa.   Lisäksi olemme kuulleet Paralympiakomitean, VAU ry:n sekä Fimu ry:n näkemyksiä. Kärkitoimenpiteet kirjataan osaksi vuosien 2016–2019 toimintasuunnitelmia, jotka hyväksyy syksyn liittokokous.  Kärkitoimenpiteet, niiden tavoitteet ja aikataulut, sekä vastuuhenkilöt ja toimenpiteiden seuranta on kuvattuna seuraavassa taulukossa. Suomen Lumilautaliitto ry. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman 2016–2019 kärkitoimenpiteet.

Lataa pdf tavoitteista ja kärkihankkeista tästä:

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma 2016-2019 tavoitteet ja kärkihankkeet

OHJEET SYRJINTÄ- JA HÄIRINTÄTAPAUSTEN KÄSITTELYYN


TOIMI- JA LUOTTAMUSHENKILÖIDEN SYRJINTÄTAPUKSET

Syrjinnällä työelämässä tarkoitetaan ihmisten erilaista kohtelua silloin, kun erilaisen kohtelun syynä on jokin työnhakijan tai työntekijän henkilöön tai hänen läheiseensä liittyvä ominaisuus tai seikka. Tällaista ominaisuutta tai seikkaa kutsutaan syrjintäperusteeksi. Laissa kiellettyjä syrjintäperusteita ovat

 

  • ikä
  • sukupuoli
  • sukupuolen ilmaisu
  • alkuperä
  • kansalaisuus
  • kieli
  • uskonto
  • vakaumus
  • mielipide
  • poliittinen toiminta
  • ammattiyhdistystoiminta
  • perhesuhteet
  • terveydentila
  • vammaisuus
  • seksuaalinen suuntautuminen
  • muu näiden kaltainen henkilöön liittyvä syy.

 

Välitön syrjintä: Henkilöä kohdellaan avoimen eriarvoisesti.

Välillinen syrjintä: Henkilö joutuu epäedulliseen asemaan näennäisesti puolueettoman perusteen vuoksi.

Rakenteellinen syrjintä: Olemassa olevan lainsäädännön, palvelujen ja käytäntöjen syrjivyys.

Häirintä: Henkilön tai ryhmän tarkoituksellinen loukkaaminen ja vihamielisen ilmapiirin luominen esim. iän, uskonnon, sukupuolen, maailmankatsomuksen, vammaisuuden tai seksuaalisen suuntautumisen vuoksi. .

Syrjintä on kielletty työhön otettaessa, työnteon aikana ja työn päättämistilanteissa. Työnantaja voi syyllistyä syrjintään jo ennen varsinaista työhönottoa valintakriteerien asettamisessa tai työpaikkailmoittelussa. Työpaikkailmoituksessa ei saa asettaa työnhakijalle sellaisia vaatimuksia tai toiveita, joilla ei ole merkitystä tehtävän hoidossa.

Yhdenvertaisuutta arvioidessaan työnantajan tulee käydä läpi menettelytavat ainakin
• työhönotossa
• tehtäviä jaettaessa
• koulutuksen pääsystä päätettäessä
• palkasta ja työsuhteisiin liittyvistä etuuksista päätettäessä
• työntekoon ja työsuhteisiin liittyviä velvollisuuksia määritettäessä.

Kohtuulliset mukautukset

Yhdenvertaisuuslain 15§:n mukaan viranomaisen, koulutuksen järjestäjän, työnantajan sekä tavaroiden tai palvelujen tarjoajan on tehtävä asianmukaiset ja kulloisessakin tilanteessa tarvittavat kohtuulliset mukautukset, jotta vammainen henkilö voi yhdenvertaisesti muiden kanssa asioida viranomaisissa sekä saada koulutusta, työtä ja yleisesti tarjolla olevia tavaroita ja palveluita samoin kuin suoriutua työtehtävistä ja edetä työuralla.

Kohtuulliset mukautukset ovat eri asia kuin varsinaiset esteettömyystoimenpiteet, ne ovat konkreettisessa tilanteessa henkilöä varten tehtäviä toimenpiteitä. Mukautukset täydentävät esteettömyystoimenpiteitä.

Kohtuullisten mukautusten epäämistä voidaan yhdenvertaisuuslain 8  § nojalla pitää syrjintänä. Yhdenvertaisuuslain 15 § mukaan työnantajan on pyynnöstä viipymättä annettava kirjallinen selvitys menettelynsä perusteista vammaiselle, joka katsoo kohtuullisten mukautusten epäämisen vuoksi tulleensa syrjityksi työtä tai virkaa hakiessaan taikka työ- tai virkasuhteessa.    

 

Jos epäilet tulleesi syrjityksi työelämässä, toimi näin:

1. Pyydä työnantajalta selvitys asiasta. Keskustele työnantajan kanssa syrjinnäksi kokemastasi menettelystä ja pyydä sille kirjallinen perustelu. Jos on kyse häirinnästä, pyydä työnantajaa puuttumaan tilanteeseen.
2. Voit myös keskustella asiasta häirintäyhdyshenkilön kanssa. Vuonna 2016-2017 Liiton hallituksen jäsen: Hanna Lahti p.040 7414104
3. Mikäli keskusteltuasi työnantajan kanssa edelleen epäilet tulleesi syrjityksi jollakin laissa kielletyllä perusteella tai et saa työnantajaltasi selvitystä, voit ottaa yhteyttä aluehallintovirastoon asian selvittämiseksi. Voit myös ottaa yhteyttä ilman, että nimesi tulee esille.
4. Toimi ripeästi, koska syrjintäasiasi voi vanhentua.
5. Ilmoittaessasi aluehallintovirastoon työsyrjinnästä varaudu kertomaan tarkastajalle seuraavat asiat:
• Mitä työnantajan toimintaa tai laiminlyöntiä pidät syrjintänä?
• Millä laissa mainitulla syrjintäperusteella katsot, että sinua on syrjitty?
• Onko työnantaja ollut tietoinen sinuun liittyvästä syrjintäperusteesta ennen sinua koskevan ratkaisun tekemistä?
• Miksi katsot, että työnantaja on syrjinyt sinua tällä perusteella?
• Miten työnantaja on perustellut syrjintänä pitämääsi toimintaa?
6. On hyvä tiedostaa, että viranomaiselle toimittamasi asiakirjat ovat pääsääntöisesti julkisia.
7. Mahdollisen hyvityskanteen nostamista varten kannattaa olla yhteydessä omaan ammattiliittoon tai työoikeutta tuntevaan lakimieheen tai asianajajaan. Työsuojeluviranomaisen toimivaltaan ei kuulu hyvityskanteiden ajaminen tai niissä avustaminen.
8. Voit olla yhteydessä myös yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistoon. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi harkintansa mukaan avustaa syrjinnän uhriksi joutuneita henkilöitä näiden tekemiä syrjintävalituksia tutkittaessa.

Ilmoittaa työnantajalle häirinnästä. Apuna voit käyttää ilmoitusmallia.

 

Jos epäilet, että olet syyllistynyt syrjintään tai epäasialliseen kohteluun toimi näin:

ota asia puheeksi sen henkilön kanssa, johon syrjintä on mahdollisesti kohdistunut. Kysy, kokeeko henkilö tulleensa syrjityksi tai kohdelluksi epäasiallisesti. Pyydä anteeksi, jos olet syrjinyt tai toiminut epäasiallisesti ja vältä jatkossa vastaavaa toimintaa.

 

Jos todistat syrjintää tai epäasiallista kohtelua:

ota asia puheeksi syrjintää kohdanneen kanssa ja kysy, ovatko asiat hyvin vai pitäisikö niille tehdä jotain. Älä toimi syrjintää kohdanneen puolesta vaan ole mukana asioiden selvittämisessä. tarkkaile tilannetta ulkopuolisen silmin ja auta tuettavaa arvioimaan tilannetta eri näkökulmista. Älä pelkää tuoda esille eri näkökulmia, vaikkeivat ne vastaisikaan tuettavan näkemystä asiasta.

 

SYRJINTÄTAPAUKSET HARRASTUS- JA URHEILUTOIMINNASSA

 

Henkilön oma kokemus syrjityksi tulemisesta riittää, että asia otetaan käsittelyyn. Kaikilla tapahtuman osallistujilla on velvollisuus puuttua syrjintään, häirintään ja kiusaamiseen.

Jos Liiton toimintaan osallistunut henkilö kokee syrjintää tai häirintää, pyydä häntä tai hänen huoltajaansa olemaan yhteydessä ensisijaisesti siihen henkilöön, joka vastaa kyseisen toiminnan järjestämisestä (esim. kilpailun johtaja, valmentaja tai leirin vetäjä) tai tarvittaessa Liiton toiminnanjohtajaan, Liiton hallituksen puheenjohtajaan tai liiton häirintäyhdyshenkilöön.

Tarvittaessa syrjintä- ja epäasiallisen kohtelun tapaukset menevät Liiton hallituksen käsittelyyn. Hallitus jatkaa asian käsittelyä eri osapuolten kanssa siten, että asia saadaan ratkaistua.

Lisäohjeistuksia löydät oppaasta:

http://www.sport.fi/arvot-ja-vastuullisuus/tyokalut-ja-materiaalit: Toimintamalli seuran ja liiton yhteistyöhön häirintätapauksen käsittelyssä